Tiedote: Julkisesti tuettu TKI-rahoitus vaikuttaa positiivisesti alueiden kasvuun

Julkisesti tuetun TKI-rahoituksen ja alueellisen innovaatiokapasiteetin välillä on selkeä positiivinen yhteys, ilmenee tuoreesta Business Finlandin rahoittamasta tutkimuksesta. Itä-Suomen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimushankkeessa selvitettiin, mikä yhteys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella on aluekehitykseen. Hankkeessa tutkittiin myös innovatiivisten julkisten hankintojen kautta syntyneiden uusien ratkaisujen ja niiden yhteiskunnallisten- ja yritysvaikutusten skaalautumista.

Itä-Suomen yliopiston professorin Teemu Makkosen tekemän tutkimuksen perusteella julkisesti tuetulla TKI-rahoituksella on lisäksi selkeä positiivinen yhteys taloudelliseen kasvuun.

– Julkisesti tuettu TKI-rahoitus kuitenkin jakautuu tutkimuksen perusteella Suomessa maantieteellisesti epätasaisesti. Suuret yliopistokaupungit ja korkeanteknologian keskittymät pärjäävät paremmin kilpailussa julkisen TKI-rahoituksen hakemisessa, Makkonen toteaa.

Koronapandemian aikainen tuki tasoitti alueellisia eroja TKI-rahoituksessa

Rahoituksen positiivinen vaikutus alueille havaittiin myös, kun tarkasteltiin Business Finlandin COVID-19-pandemian aikana jakamaa 900 miljoonan euron kehittämisrahoitusta, joka oli tarkoitettu liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoituksella oli merkittävä positiivinen vaikutus alueiden taloudellisessa toipumisessa. COVID-19-pandemian aikainen rahoitus myös tasoitti kaupunkien ja maaseutumaisten alueiden eroja julkisessa TKI-rahoituksessa.

Tutkimus osoitti myös, että Business Finlandin TKI-rahoituksella on selkeitä leviämisvaikutuksia alueiden välillä. Rahoitusta saavan alueen lisäksi myös muut alueet hyötyvät naapurialueen saamasta rahoituksesta.

Tehokas tiedonjakaminen uusista ratkaisuista säästää resursseja julkisella sektorilla

Business Finland ja sen edeltäjä Tekes on tukenut vuodesta 2008 lähtien noin 150 innovatiivista julkista hankintaa tai hankintojen johtamisen kehityshanketta. VTT:n erikoistutkija Maria Merisalon tekemässä tutkimuksessa havaittiin useita tekijöitä, jotka edistävät tai hidastavat innovatiivisten julkisten hankintojen kautta syntyvien uusien ratkaisujen skaalautumista. Ne liittyvät esimerkiksi osaamisen siirtämiseen ja kehittämiseen, IPR-oikeuksiin, yksintekemisen toimintakulttuuriin, yhteistyöhön ja verkostoihin ja yhteisten tarpeiden tunnistamiseen sekä paikallisiin ja organisatorisiin erityispiirteisiin.

– Esimerkiksi julkisella sektorilla yksintekemisen kulttuurin ja halun kehittää itse koettiin hidastavan ratkaisujen skaalautumista. Vastaavasti yhteistyön ja verkostojen koettiin edesauttavan ratkaisujen leviämistä organisaatioiden välillä, Merisalo sanoo.

Osaamisen ja tiedon siirtäminen hankkeiden ja organisaatioiden välillä on keskeistä uusien ratkaisujen leviämiseksi julkisella sektorilla.

– Aiemmista hankkeista kertyneet opit on pystyttävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, kun toinen organisaatio on hankkimassa vastaavan kaltaista ratkaisua. Tehokas tiedonjakaminen säästää julkisen sektorin resursseja.

Positiivisia yritysvaikutuksia syntyy, kun ratkaisut leviävät julkisella sektorilla sekä yksityiselle kotimaiselle ja kansainväliselle markkinalle. Vientimarkkinan kasvu tuottaa parhaimmillaan taloudellisia yhteiskunnallisen tason hyötyjä. Julkisten hankintojen kautta syntyneiden uusien ratkaisujen ympärille kehittyvä kasvu kotimaassa ja ratkaisujen leviäminen julkisella sektorilla on erityisen tärkeää silloin, kun uusilla ratkaisuilla voidaan ratkaista taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä haasteita yhteiskunnassa.

Tutkimushankkeen loppuseminaari Subsidized collaboration and innovation capacity järjestetään verkkotilaisuutena perjantaina 23. syyskuuta. Tapahtuma on englanninkielinen ja siihen voi ilmoittautua tästä linkistä: https://www.cospin.fi/final-seminar/

Lisätietoja:

TKI-rahoituksen ja aluekehityksen yhteydestä professori Teemu Makkonen, Itä-Suomen yliopisto, teemu.makkonen(at)uef.fi, puh. 050 525 8942

Innovatiivisten julkisten hankintojen kautta syntyneiden uusien ratkaisujen skaalautumisesta erikoistutkija Maria Merisalo, Teknologian tutkimuskeskus VTT, maria.merisalo(at)vtt.fi, puh. 040 628 8413